Suhde yrittäjyyteen ja yrittäjän suhteet ratkaisevat

Jututin menneellä viikolla markkinoinnin lehtori Timo Malinia Vaasan ammattikorkeakoulusta ja yrittäjä Tuomas Porkkalaa, joka on opiskellut Vaasassa. Molempien mielenkiintoiset haastattelut voi kuunnella autenttisina blogin lopusta löytyvien linkkien kautta.

Timo vetää Vaasassa yrittäjyyden oppimisympäristöä Business Factorya (BF), joka on osa Vaasan ammattikorkeakoulun yrittäjyyskasvatusta ja kaikkien koulutusohjelmien opintoja. BF:n tausta-ajattelu pohjautuu tiimiyrittäjyyteen ja toimintaan on haettu vaikutteita ja mallia sekä jyväskyläläiseltä Tiimiakatemialta että tamperelaiselta Proakatemialta.

Yrittäjyyttä ei ole vain yrityksen perustaminen vaan halu toimia ja ajatella tietyllä tavalla, totesi Timo keskustelumme alkajaisiksi. Liiketaloustieteen ja yrittäjyyden professori Jarna Heinonen Turun yliopistosta toteaa Yrittäjyyskasvatuksen Tutkimusseuran blogissa: "Yrittäjyyden ymmärtäminen edellyttää katsomista yrittäjyyteen liitettävän kaupallistamisen ja liiketoiminnan yli. Yrittäjyys on ongelmanratkaisumetodi, tapa selviytyä uusista tilanteista." Minäkin alan pikkuhiljaa olla vakuuttunut, että yrittäjyydessä on kyse ajattelu- ja toimintatavasta eikä äidinmaidossa saaduista luonteenpiirteistä.

Yrittäjyyttä ei opi, ellet törmäytä opiskelijoita tilanteisiin, Timo jatkaa. Yrittäjyyttä ei opetella kirjoista, vaan tekemällä, toimimalla tilanteissa ja ratkaisemalla käytännön ongelmia. Kun törmätään tilanteisiin ja ongelmiin, syntyy automaattisesti tarve ja motivaatio etsiä tietoa ongelman ratkaisemiseksi ja tilanteessa onnistumiseksi.

Business Factoryn (BF) yrittäjyysopinnot koostuvat kolmesta palvelusta: liikeideakilpailuista, business-tiimistä ja business-startista. Keskeistä oppimisympäristöissä on ideointi ja liiketoimintaideoiden testaus ja kehittäminen yhdessä opiskelijoiden, asiakkaiden ja yritysten kanssa. Business-tiimin aivoriiheissä isompi joukko pyörittelee ja pohtii ideoita sekä tuottaa tiimeissä palveluja todellisille asiakkaille todellisissa yritysprojekteissa. Tiimeissä ideoidaan ja kehitellään ideaa asiakkaan kanssa ilman, että ollaan suunniteltu tarkemmin vielä yhtään mitään. Alueen yrittäjät ovat mukana arviointityöryhmässä, jossa yritys- ja liikeideoiden toimivuutta peilataan asiakkuuksien ja rahoittajien näkökulmasta. Sen jälkeen kun on saatu palautetta ympäristöstä, että idea kantaa, työstetään business-startissa liiketoimintasuunnitelmaa, tehdään analyysejä ja perustetaan yritys.

BF:n business-tiimissä ja business-startissa ideat, joita kehitetään ovat pääasiallisesti opiskelijoiden tuottamia. Malin näkeekin tärkeänä, että jatkossa myös alueen yrityksistä yrittäjien kanssa yhdessä haetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka voisivat poikia opiskelijoille esimerkiksi alihankintabusinessta. Timo liputtaa yrittäjyyden edistämisessä ja liiketoiminnan kehittämisessä verkostojen puolesta ja mainitsee hyvinä foormeina verkostoitumiseen Yrittäjyyskasvatuspäivät sekä Protomon.

Yrittäjyyskasvatuksen professori Paula Kyrö Aalto-yliopistosta kirjoittaa Yrittäjyyskasvatuksen Tutkimusseuran blogissa: "Tärkein oppimisympäristö on jokaisen arkiympäristö, sen toimijat ja heidän suhteensa yrittäjyyteen, kannustaminen uusien luovien ratkaisujen kehittämiseen ja uskallukseen kokeilla ja toteuttaa omia ajatuksiaan ja haaveitaan, sekä hyväksyä myös epäonnistumiset osaksi jokapäiväistä elämää."

Kiinnostukseni herää sanan suhde kohdalla. Viime päivinä on yrittäjäpiireissä kohistu Muxlimista ja kasvuyrittäjyydestä sen jälkeen kun Hesari julkaisi juttunsa Mohamedin kupla sunnuntaina 18.3. Mikä on median tai itse asiassa kyseisen toimittajan suhde kasvuyrittäjyyteen ja miten se vaikuttaa meidän mattimeikäläisten mielipiteeseen ja yrittäjyyssuhteeseen?

Jatkankin tätä suhdeterapiaani kysymällä, millainen suhde mahtaa ammattikorkeakouluilla ja yksittäisillä opettajilla olla yrittäjyyteen? Onko tämä suhde ratkaiseva ajatellen yrittäjyysopetusta ja sen vaikuttavuutta?

Vaasan ammattikorkeakoulussa aloitettiin kaksi vuotta sitten tekemään yrittäjyysstrategiaa, jonka tehtävänä on viedä yrittäjyysajattelu läpi koko organisaation, kaikki koulutusohjelmat ja kurssit. Avainasemassa yrittäjyyskasvatuksen ja opiskelijayrittäjyyden edistämisessä Timo Malin näkee Opsin rakenteiden joustavuuden. Työjärjestelyiden avulla opettajille tulee luoda edellytykset yrittäjämäiseen toimintaan ja projektioppimiseen kurssien toteuttamisen ja tuntisuunnittelun sijaan. Yhteistyötä koulutusohjelmien välillä tulisi tuntuvasti lisätä, samoin kannustaa opettajia yhteistoimintaan ja toiminnan yhteiseen kehittämiseen. Koulutusohjelmien välisen yhteistyön lisäämisen kautta päällekkäinen työ vähenisi, oppiminen tehostuisi ja työstä tulisi mielekkäämpää, uskoo Timo.

Olenko nyt ymmärtänyt oikein, että opetushallitus kyllä määrittää tutkintojen perusteet ts. oppimistavoitteet, mutta tämän jälkeen ammattikorkeakouluilla on täydet valtuudet päättää, miten se nämä tavoitteet saavuttaa?

Rakenteita muuttamalla rakennetaan muutosta. Ajatellaanpa nyt vaikka omakotitaloasumista. Jos kotona kaivataan uusia tila- tai sisustusratkaisuja käytännöllisyyden ja viihtyvyyden parantamiseksi tai kodin jälleenmyyntiarvon nostamiseksi, voi maalata ja tapetoida tai jopa purkaa kokonaisia seiniä tai peräti laajentaa taloa. Rakennuskaava voi toki sanella, mikä on rakennuksen kokonaispinta-ala tai sen ulkoverhoilu, mutta rakennuksen sisäpuolella on siellä asuvilla valta remontoida ja tehdä muutoksia.

Onko yrittäjämäinen oppimisympäristö sellainen, jossa myös opettajat toimivat yrittäjämäisesti opiskelijoiden lisäksi? Onko koko oppilaitos yrittäjämäinen oppimisympäristö, jos sen sisällä on erillinen yrittäjämäinen oppimisympäristö?

Ja lopuksi keskusteluuni Tuomas Porkkalan kanssa, mistä nousi jälleen esiin tuo yrittäjää draivaava vahva tahto ja uskallus toteuttaa oma businessidea. Huolimatta siitä, että Tuomas ei kokenut osaavansa kirjoittaa – olihan hän yo-kirjoituksissa saanut äidinkielestä a:n - perusti hän teollisuutta palvelevan lehden ja ryhtyi toimittajaksi. Kirjoittamalla kuulemma oppi kirjoittamaan. Halu toteuttaa oma visio oli Tuomaksella niin vahva, ettei yrittäjäksi ryhtyessään osannut arvata eikä ajatellut mihin ryhtyi. Vuodet yrittäjänä eivät Tuomakselle ole olleet pelkkää ruusuillatanssimista.

Tuomaksen mielestä kouluissa pitäisi tuoda realistisesti ja laaja-alaisesti esiin, mitä yrittäjyys on ja mitä se vaatii. Vain ja ainoastaan menestystarinoita suitsuttamalla ei luoda realistista kuvaa yrittäjyydestä elämäntapana. Tuomas peräänkuulutti koulun vastuuta siinä, kenelle yrittäjyyttä tarjotaan ja miten nuorille ylipäänsä on järkevää ja vastuullista tarjota yrittäjyyttä. Pitäisiköhän yrittäjyydelle määrittää alaikäraja? K21?

Tässä linkit Timon ja Tuomaksen kanssa käytyihin juttutuokioihin.