Matkakertomus hankkeesta osa 1/3: Laukun pakkaus

Uusi ei synny vain uudesta vaan myös vanhan näkemisestä uudessa valossa. -S. Kierkegaard

Aluksi pahoitteluni, ettei yhteenveto hankematkastani mahdu blogille tyypilliseen lyhyeen kuosiin ja yhteen merkintään. Matka kun oli sen verran rikas ja elämyksellinen kokemus sekä juttua kirjoittajalla tapansa mukaan riittää. Niinpä kirjoitan yhteenvedon kolmiosaisena matkakertomuksena: miten lähdin liikkeelle (laukun pakkaus), miten toteutin hankkeeni (matkan tekoa) ja mitä tuloksia sain aikaan (tuliaiset). Tässä merkinnässä pakkaan matkalaukkuani.

Hankkeeni teema kirkastui loppuvuodesta 2011 keskusteluissani Laurea-ammattikorkeakoulun Lohjan kehittämistoiminnasta vastaavien opettajien ja yksikön johtajan kanssa. Lähtökohta ja tarve hankkeelle olivat selvät. Opiskelijayrittäjyys on Laurean strateginen valinta ja painoala. Opiskelijayrityksiä Lohjalla ei ole kuitenkaan syntynyt tavoitellusti ja toimintaa sekä opetusta halutaan kehittää. Lohjalla oli päätetty perustaa työryhmä lukukaudelle 2012 – 2013 edistämään opiskelijayrittäjyyttä ja sovimme, että hankkeeni tavoitteena on tuottaa ideoita, ajatuksia ja ehdotuksiakin, joilla vauhditetaan kehittämistyötä.

Tein opintojen puitteissa alustavan hankesuunnitelman Slidesharissa Pecha Kucha -menetelmällä maaliskuussa 2012. Tuota varten lähdin selvittämään, mitä opiskelijayrittäjyydestä puhutaan ja ollaan mieltä ajassamme ja yhteiskunnassamme. Syynäsin valtiovallan, elinkeinoelämän, tieteen ja koulumaailman näkemyksiä ja tekemisiä, samoin kuin median kannanottoja. Kävi ilmi, että maassamme on varsin yhtenäinen näkemys, että tarvitsemme kasvun ja työpaikkojen luomiseksi sekä hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi uusia yrityksiä ja kasvuyrityksiä. Huomio kiinnittyy tulevaisuuden tekijöihin eli nuoriin, opiskelijoihin ja opiskelijayrittäjyyteen. Samalla kävi ilmi, että tutkimukset ovat alkaneet kyseenalaistaa perinteiset tavat opettaa yrittäjyyttä ja liiketoimintasuunnitelman vaikuttavuutta yrityksen käynnistämisessä ja toiminnan edistämisessä.

Sarjayrittäjä, kasvuyrittäjyyden tutkija ja Standfordin yliopiston professori Steve Blank vaatii yrittäjyyden opetuksen uudistamista. Tarve uudistamiselle perustuu reaalimaailman tarpeisiin. Blankin mielestä startupin ja vakiintuneen yrityksen liiketoiminnan suunnittelun ratkaiseva ero on siinä, että jälkimmäinen perustaa suunnittelun jo entuudestaan tunnettuihin perusteisiin ja tavoitteisiin, kun startup vasta hakee niitä mahdollisten ratkaisujen avaruudesta. Startupille ei ole olemassa entuudestaan tunnettuja vastauksia ja siksi liiketoimintasuunnitelmien etukäteen kirjoittaminen on ajanhukkaa, Blank pamauttaa. Erinomainen kooste Blankin Suomen vierailusta materiaaleineen löytyy tästä.

Professori Saras Sarasvathy on tutkinut yrittäjien päätöksentekoa ja toimintaa sekä luonut effectuation-teorian. Sarasvathyn tutkimustulokset osoittavat, että toiminnan ja vaikuttamisen logiikka (effectual reasoning) eroaa perinteisestä rationaalisesta logiikasta ja suunnitteluun perustuvasta tulevaisuuden ennustamista (causal reasoning). Yrittäjät painottavat ennustamisen ja suunnittelun sijaan toimintaa, joka pohjautuu siihen, mitä heillä jo on - ketä he itse ovat ja mitä osaavat, ketä he tuntevat - ja mitä heidän toimintaansa tarvitaan. Tämän pohjalta he synnyttävät uusia liikeideoita ja liiketoimintaa. Koska tulevaisuus on epävarmaa, on turhaa käyttää aikaa ja energiaa suunnitelmien ja laskelmien tekemiseen ja toimia vasta, kun suunnitelmat tai idea ovat täydellisiä. 


Sarasvathyn tutkimusten perusteella menestyneet yrittäjät toimivat - ja toimivat vielä senkin jälkeen kun ovat tehneet virheitä ja epäonnistuneet. He uskovat, että tulevaisuuden epävarmuudesta huolimatta he voivat vaikuttaa siihen omilla teoillaan. Oleellista ja osaamista yrittämisessä on pitää riskit kulloisessakin tilanteessa hyväksyttävissä mitoissa sen sijaan kuin lähteä riskeeraamaan kaikki jättipotin toivossa. Sarasvathyn mielestä yrittäjyys on ennemmin ajattelun ja toiminnan logiikkaa ja tekemisen kautta syntynyttä asiantuntemusta kuin luonteenpiirteitä tai menestystekijöitä. 


Hankesuunnitelman tehtyä koin seisovani hämilläni sumuisessa metsässä. Vaikutti siltä, että suomalaisessa ajattelussa, kulttuurissa ja opetuksessa on murros käynnissä. Niin ikään havaitsin, että yrittäjyyden eteen on tehty valtavasti yhtä jos toista maassamme, myös koulumaailmassa ja ammattikorkeakouluissa. Aloin aprikoimaan, mitä ihmeellistä tai uutta voisin hankkeessani tarjota lohjalaisille. En nimittäin toiminut opettajana tai yrittäjänä tai opettanut yrittäjyyttä ja koin, ettei minulla ollut tarpeeksi tietoa ja ymmärrystä opiskelijayrittäjyydestä. 


Pikkuhiljaa sumun keskellä aloin hahmottamaan hankkeeni tavoitteen kannalta keskeisiksi kysymyksiksi: Mikä on ratkaisevaa yrittäjäksi ryhtymisessä? Mitä on yrittäjyysosaaminen? Miten yrittäjyyttä opitaan?

Opetusministeriö määrittelee yrittäjyyden: ”Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa ideat toiminnaksi. Se sisältää luovuuden, innovaatiokyvyn ja riskinoton, samoin kuin kyvyn suunnitella ja johtaa toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä ominaisuudet tukevat yksilön jokapäiväistä elämää, koulutuksessa, työssä, vapaa aikana ja muussa yhteiskunnallisessa toiminnassa. Näitä ominaisuuksia tarvitaan yritystoiminnassa, mutta ne lisäävät myös työntekijän tietoisuutta työstään ja auttavat tarttumaan mahdollisuuksiin.”

Yrittäjyyskasvatuksen opetusministeriö näkee näin: ”Yrittäjyyskasvatus on yrittäjyyttä ammatinharjoittamisena huomattavasti laajempi käsite. (…) kattaa myös yrittäjyyskoulutuksen. Se pitää sisällään sekä aktiivisen ja oma-aloitteisen yksilön, yrittäjämäisen oppimisympäristön, koulutuksen ja yrittäjyyttä tukevan toimintaverkoston yhteistyön että yhteiskunnan aktiivisen ja yrittäjämäistä toimintaa tukevan politiikan. (…) ”Yrittäjämäinen tai yrittäjyyteen suuntaava toimintakulttuuri nousee oppilaitosten menestystekijäksi. Siinä on kyse aktivoimisesta, joka koskee kaikkia oppijoita”, uskoo opetusministeriö. ”Korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden edistämisessä painopisteinä ovat yrittäjyysmotivaation tukeminen, korkeakouluinnovaatioiden jalostaminen liiketoiminnaksi ja kasvuyrittäjyyden tukeminen.” 


Laureassa on luotu erilaisia kehittämisympäristöjä ja malleja innovaatiotoiminnan edistämiseksi ja uuden liiketoiminnan ja yritysten synnyttämiseksi. Laurean yksiköt ovat kehittäneet koulutusaloihinsa soveltuvia omia oppimisympäristöjä, minkä lisäksi ammattikorkeakoululla on yrityshautomo Spinno. Laurea tekee AMK-liittouman puitteissa yhteistyötä Hämeenlinnan ja Lahden ammattikorkeakoulujen kanssa mm. järjestämällä liikeideakilpailuja (Sense). Laureassa toimii myös opiskelijoiden ja alumnien pyörittämä yrittäjyysyhteisö LaureaES, joka mm. järjestää Yrittäjyysleirejä (Boot Camp) yhteistyössä Cambridgen yliopiston kanssa. 


Haastattelin Lohjalla ohjaava lehtori Mika J. Kortelaista, joka vetää Yrityslabran toimintaa ja lehtori Heikki Ruuskasta, joka opettaa liiketaloutta ja yrittäjyyttä. Lisäksi keskustelin Yrityslabran opiskelijoiden kanssa havainnoidessani InnoCafen toimintaa ja ohjausta osana opetusharjoitteluani. Yrityslabrassa on opiskelijoilla mahdollisuus ensimmäisen opintovuoden jälkeen suorittaa loput opinnoista projekteja tehden. Yrityslabran toiminta käynnistyi kunnolla syksyllä 2011 ja siinä ollaan päästy hyvään vauhtiin. Uusia konsepteja ja toimintatapoja kokeillaan ja kehitetään jatkuvasti. Esimerkkinä mainittakoon InnoCafe, jossa ideoidaan ja kehitetään yritys- ja liikeideoita tai WeBenefactors, jossa seminaaritapahtumien kautta valotetaan erilaisia liiketoimintamalleja ja -mahdollisuuksia.

Matkalaukkua pakatessani keskustelin yrittäjyydestä runsaasti myös puolisoni, yrittäjä Jussi Muurikaisen kanssa (Balancion). Koin pohdinnat kovin tärkeiksi ja virikkeellisiksi oman oppimiseni kannalta ja ne omalta osaltaan evästivät hankematkallani. Yrittäjyyskasvatuksen professori Paula Kyrö kirjoittaa: "Tärkein oppimisympäristö on jokaisen arkiympäristö, sen toimijat ja heidän suhteensa yrittäjyyteen, kannustaminen uusien luovien ratkaisujen kehittämiseen ja uskallukseen kokeilla ja toteuttaa omia ajatuksiaan ja haaveitaan, sekä hyväksyä epäonnistumiset osaksi jokapäiväistä elämää."