Tässä merkinnässä kerron, miten tein matkaa eli toteutin hankkeeni. Yrittäjyyden professori Jarna Heinonen Yrittäjyyskasvatuksen Tutkimusseuran blogissa pukee hyvin sanoiksi tapaa, jolla matkustin. ”Yrittäjä uskaltaa haaveilla ja tavoitella jotakin sellaista, jota ei vielä ole. Hän luottaa, että tekemällä, ja prosessiin heittäytymällä hän saa aikaiseksi uutta ja ainutlaatuista. Tätä ei voi etukäteen suunnitella, esimerkiksi liiketoimintasuunnitelmassa, vaan yrittäjän on annettava prosessin kuljettaa eteenpäin ja uskallettava katsoa, mihin tekeminen johtaa.”
Navigaattorina matkallani käytin effectuaalisen yrittäjyyden logiikkaa (effectual entrepreneurship). Suunta oli selvillä, mutta ei tarkkaa matkaohjelmaa tai reittiä ennakkoon suunniteltuna. Päätin luottaa omaan tekemiseeni, koska uskoin, että sillä on merkitystä ja vaikutusta sekä ratkoa eteen tulevia ongelmia ja mahdollisuuksia sitä mukaa kun niitä ilmenisi. Koin myös, että merkitystä on Lohjan Laurean opettajilla, minkä vuoksi halusin ottaa heidät mukaan kehitystyöhön ja mahdollistamaan muutoksia. Tiedämme, ettei kannettu vesi kaivossa pysy.
Yrittäjyyskasvatus ei ole yhden opettajan tai opintojakson asia. Kuten afrikkalainen viisaus sanoo: lapsen kasvattamiseen tarvitaan kokonainen kylä. Valitsin yhteistoiminnan ja yhteiskehittelyn apuvälineeksi sosiaalisen median, jonka sosiaalisen median asiantuntija ja yrittäjä Harto Pönkä määrittelee prosessiksi, jossa ihmiset jakavat tietoa ja muodostavat yhteisiä merkityksiä web-palveluiden avulla.
Tein matkaa kahden etapin taktiikalla. Ensimmäinen vaihe käsitti blogi-kirjoitusten sarjan, jossa kirjoitin eri näkökulmista opiskelijayrittäjyyteen liittyen. Vaiheen tarkoituksena oli avata yrittäjyyskasvatuksen monimuotoista ja laaja-alaista teemaa sekä saada lukijat ajattelemaan ja kommentoimaan, ideoimaan ja tuomaan esille uusia näkökulmia. Pyrin löytämään vastauksia kysymyksiin, jotka ovat oleellisia opiskelijayrityksiä synnytettäessä: 1) Mikä on ratkaisevaa yrittäjaksi ryhtymisessä? 2) Mitä on yrittäjyysosaaminen? 3) Miten yrittäjyyttä opitaan? Tätä varten loin juuri tämän blogin.
Kirjoitin hankeblogia maalis-huhtikuussa 2012 viikoittain: yksi merkintä per viikko viiden viikon ajan (vk 10 – 14). Linkitin merkintöihin aiheeseen tai näkökulmaan liittyviä haastatteluja, tutkimustuloksia, julkaisuja tai artikkeleita. Haastattelin blogia varten sekä nuoria yrittäjiä että yrittäjyyden opettajia, yhteensä kahdeksan ihmistä. Valitsin haastateltavakseni yrittäjiä, jotka ovat opiskelleet ammattikorkeakouluissa tai Lohjalla sekä opettajia, jotka ovat tehneet ansiokasta työtä yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyystutkimuksen parissa.
Haastattelujen avulla halusin syventää kehittämisen kohteena olevaa teemaa monipuolisesti opiskelijan, yrittäjän, opettajan ja tutkijan näkökulmista. Teemahaastattelut löytyvät autenttisina linkkien kautta blogin merkinnöistä. Ojasalon, Moilasen ja Ritalahden mukaan puolistrukturoitu haastattelu eli teemahaastattelu sopii tilanteeseen, jossa ei täysin tunneta tutkimuksen kohdetta etukäteen eikä haluta liikaa ohjata vastaajia (Kehittämistyön menetelmät: Uudenlaista osaamista liiketoimintaan 2009, s. 41).
Hankkeeni on käytännön esimerkki interventionistisesta kirjoittamisesta, jonka opin matkallani kun yliopettaja Pirjo Lambert kommentoi blogiani. Pirjo toteaa: ”Jotta kehittämishankkeissa tuotetut uudet toimintamallit ja välineet saataisiin käyttöön ja kokeilun kohteeksi omassa ja sidosryhmien organisaatioissa, tarvitaan hanketyöskentelyssä myös uudenlaista kirjoittamista. Interventionistisella kirjoittamisella ei ainoastaan kuvata muutosta, vaan pyritään aktiivisesti tuottamaan muutosta. Interventionistisessa kirjoittamisessa kirjoittaja asettaa tekstinsä keskustelun kohteeksi erilaisissa kehittämisen tiloissa (esim. seminaarit, kokoukset, lehtien keskustelufoorumit, internet-keskustelualustat) ja haastaa näissä lukijat aktiiviseen vuoropuheluun kanssaan. Uusien tuotteiden kehittely muotoutuu näin yhteiskehittelyksi.”
Toinen vaihe hankkeeni toteutuksessa sisälsi yhteistoiminnallisen harjoituksen verkossa opettajien kanssa. Toteutin harjoituksen Etherpad-muistiota hyödyntäen ja siinä pohdittiin: Miten voimme Lohjaa oppimisyhteisönä kehittää, jotta synnytämme enemmän yrittäjiä? Harjoituksen tavoitteena oli saada opettajat osallistumaan ja ideoimaan uusia tai erilaisia toimintatapoja. Harjoitus oli auki viikon ajan 5.4. - 12.4. Muistutin harjoituksesta opettajia sännöllisesti, minkä lisäksi itsekin osallistuin siihen ideoimalla ja kommentoimalla ehdotuksia.
Osallistumisaste oli kutakuinkin samaa luokkaa sekä yhteistoiminnallisessa harjoituksessa että hankeblogissa. Enimmillään yhdessä postauksessa käytiin keskustelua kahdeksan kommentin ja alhaisimmillaan yhden kommentin verran. Lohjan opettajat osallistuivat aktiivisemmin yhteistoiminnalliseen harjoitukseen kuin keskusteluun blogissa.
Haastattelemani yrittäjät:
Haastattelemani yrittäjät:
Minna Pajari, Piece of Memories Oy
Riina Rupponen, Muuvgo Oy
Tuomas Porkkala, Organisaatio-Sanomat Oy
Mikko Jaatinen, Nordic Business Forum Oy
Haastattelemani opettajat:
Haastattelemani opettajat:
Lehtori Timo Malin, Vaasan ammattikorkeakoulu
Projektipäällikkö Pasi Jaskari, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Opetusneuvos, valmentaja Johannes Partanen, Partus Oy, Tiimiakatemia Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Innovaatiopedagogiikan dosentti Vesa Taatila, Turun yliopisto
Haastattelujen keskustelurungot: opiskelija-yrittäjä ja opettaja-tutkija.
Haastattelujen keskustelurungot: opiskelija-yrittäjä ja opettaja-tutkija.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti