Matkakertomus hankkeesta osa 3/3: Tuliaiset

Virta ei yleensä synny suuristä lähteistä, vaan siihen yhtyneistä monista puroista. -Ovidius

Tässä merkinnässä kuvaan hankkeeni tuloksia ts. matkatuliaisia. Tärkeä osa tuliaisia ovat hankeblogin merkinnät. Niinpä pyrin välttämään itseni toistamista ja rohkaisen lukemaan blogia, joko kokonaisena tarinana tai yksittäisinä merkintöitä. Kannustan kommentoimaan ja jatkamaan keskustelua blogissa vaikka hankkeeni virallisesti päättyykin, sillä se tärkein eli kehittäminen ja tekeminen Lohjalla jatkuu. 

Niputin tulokset kehittämisideoiksi ja -ehdotuksiksi. Lisäksi esitän kysymyksiä, joista kehittymisen vuoksi näen arvokkaaksi keskustella ja ratkaista käytännössä. Olen jäsentänyt tuliaiset kolmeen osa-alueeseen: A) Yrityslabran kehittäminen, B) opetussuunnitelman kehittäminen ja C) yrittäjämäisen kulttuurin kehittäminen. Lohjan Yrityslabra on konseptina erinomainen ja toiminta päässyt hyvään vauhtiin, minkä vuoksi on tärkeää vakiinnuttaa ja edelleen kehittää Yrityslabran toimintaa. Koska yrittäjyys on enemmän kuin yrittäjäksi ryhtymistä, on opetussuunitelman kehittämisellä ja koulutussuunnittelulla sekä yrittäjämäisen oppilaitoskulttuurin rakentamisella syväluotaava vaikutus toivottujen tulosten aikaansaamisessa. Koska tutkimuksetkin kertovat, että yrittäjyyden oppimisessa holistinen lähestymistapa lisää vaikuttavuutta, tarkastelen opiskelijayrittäjyyden edistämistä holistisesti.

A) Yrityslabran kehittäminen

Yrityslabrassa ryhdytään kokeilemaan osuuskuntayritystoimintaa.

Otetaan erilaisia yrittäjiä eri toimialoilta InnoCafe-toimintaan aktiivisesti mukaan sparraamaan opiskelijoiden yritys- ja liikeideoita (sarja-yrittäjiä, start-up-yrittäjiä, kasvuyrittäjiä, perheyrittäjiä, naisyrittäjiä, hoiva/sote-yrittäjiä jne.).

Tuodaan yrittäjätarinoita ja -persoonia enemmän esille eri tavoin ja eri foorumeilla: verkossa, tapahtumissa ja tilaisuuksissa, julkaisuissa, opetusmateriaaleissa. Kartoitetaan opiskelijoista toimivat yrittäjät tai Lohjalla opiskelleet yrittäjät ja nostetaan heitä jalustalle kertomaan kokemuksistaan.

Tehdään InnoCafen toiminnasta säännöllistä ja tehostetaan sisäistä markkinointia. Kun InnoCafessa on mukana kiinnostavia yrittäjiä, lisää se sen ja yrittäjyyden houkuttelevuutta ja kiinnostusta oppilaitoksen sisällä.

Ryhdytään tekemään uusia liiketoimintamahdollisuuksia alueella toimivien yritysten kanssa yhteistoiminnassa (esim. alihankinta, sukupolvenvaihdokset, tuotantorakenteen muutokset). Hyödynnetään konseptina joko InnoCafeta tai kokeillaan uutta, esim. LaureaES Innovation Expressiä paikallisella tasolla. Yksi mahdollisuus olisi järjestää ”Jatkaja yritykselle” -keskustelutilaisuuksia ja työpajoja, joihin kutsutaan nimenomaan yrityksiä, jotka etsivät jatkajaa omalle yritystoiminnalleen lähitulevaisuudessa. Näin aktivoitaidaan paikallisia yrittäjiä kertomaan aikeistaan ja saadaan kokeneet ja aloittavat yrittäjät (opiskelijat) tekemään töitä rinta rinnan.

Järjestetään Lohjan oma Business-kilpailu. Se voisi toimia myös esikilpailuna AMK-liittoutuman (Lahti, Hämeenlinna, Laurea) Sense-kilpailua varten.

Ryhdytään tekemään aktiivisesti yhteistyötä ja yhteistoimintaa LaureaES:n kanssa. Aktivoidaan opiskelijoita järjestämään Yrittäjyystiistaita (Entrepreneurship Tuesday) Lohjalla.

Luodaan kummi-yrittäjä -toimintamalli, jossa alueelliset yrittäjät sparraavat opiskelijoita henkilökohtaisesti tai yrityskohtaisesti (osuuskunta, tiimi, NY). Toimintamallissa voisi vuosittain valita ja palkita vuoden Kummiyrittäjän. Tästä voisivat opiskelijat projektina tehdä mediatapahtuman, jolla lisätään sekä Lohjan Laurean että yrittäjän ammatin tunnettuutta ja houkuttelevuutta.

Järjestetään opiskelijaprojekteina yritysvierailuja enemmän ja systemaattisesti. Vierailut eivät olisi pelkästään tutustumiskäyntejä, vaan sisältäisivät oppimisprojekteja, auditointeja tai ohjattuja kehittämispajoja ja yhteistoiminnallisia harjoituksia yrityksessä, jotka hyödyttäisivät sekä opiskelijoita että yrittäjiä.

Lisätään alueellista yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten kanssa yrittäjyydestä kiinnostuvien opiskelijoiden löytämiseksi ja houkuttelemiseksi. Esim. WeBenefactors-tapahtumien tai yritysvierailujen järjestämisessä voisivat apuvoimina olla lukiolaisia ja/tai ammattikoulun opiskelijoita.

Verkostoitumista ja yhteistoimintaa lisätään alueella ja valtakunnallisesti vertaisoppimisen ja innovatiivisuuden lisäämiseksi (esim. Protomo, FINPIN, YES).

B) Opetussuunnitelman kehittäminen

Yrittäjyyskasvatuksen professori Paula Kyrö linjaa yrittäjyyskasvatusta: ”Laajasti ymmärtäen yrittäjyyskasvatus liittyy niihin odotuksiin, valmiuksiin, joita nykyinen sukupolvi tarvitsee voidakseen toimia tulevaisuuden yhteiskunnassa aktiivisena kansalaisena ja muuttuvan työelämän aktiivisena jäsenenä. Keskeisiä valmiuksia ovat uusien ratkaisujen löytäminen niin paikallisiin, kansallisiin kuin maailmanlaajuisiin ongelmiin, kestävän kehityksen ja demokratian edistämiseen sekä työelämän uudistumiseen. Koulujärjestelmässämme opettajat ja opinto-ohjaajat ovat tässä avaintoimijoita. Yrittäjyyskasvatus näin ymmärrettynä liittyykin koko koulujärjestelmän uudistumiseen ja haastaa menneitä pedagogisia käytäntöjä, jossa koulu on vain yksi toimijoista”.

Se millaiset ovat opettajina käsityksemme, miten uusia ratkaisuja haemme ja mahdollisuuksia tunnistamme vaikuttavat käyttämiimme opetusmenetelmiin, opiskelijoiden käsityksiin ja oppimiseen. Tutkimuksista on havaittavissa kolme lähestymistapaa. Yksi tapa on etsiä mahdollisuuksia (search approach), missä tietoa systemaattisesti kerätään, vertaillaan ja tehdään suunnitelmia. Toinen tapa on löytää mahdollisuuksia (discovery approach) olemalla jatkuvasti avoin ja valveilla siitä, mitä toimintaympäristössä ja ympärillä arjessa tapahtuu. Kolmas tapa lähestyä uusia ratkaisua ja mahdollisuuksia on toiminnan kautta (action approach), tekemällä niitä itse ja yhdessä toisten kanssa. Opettajana on hyvä itse tiedostaa omat käsitykset ja tunnistaa käytetyt menetelmät ja arvioida, tuottaako oma toiminta haluttuja vaikutuksia ja kokeilisinko uusia lähestymistapoja.

Voisiko Lohjalla opetussuunnitelmissa yleisesti ottaen siirtää painopistettä yrittäjyyden alkupäähän? Ja panostaa opintojen alussa enemmän yrittäjyysmotivaation ja kipinän herättämiseen, innovaatio-osaamisen ja luovuuden kehittämiseen sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen? Voisiko pakollista Liikeideasta kannattavaksi liiketoiminnaksi -opintojaksoa uudistaa siten, että opinnoissa keskitytään saamaan kokemusta ja ymmärrystä yrittäjyydestä projekteja tekemällä? Voisiko liiketoiminnan suunnittelun integroida Yrityslabrassa suoritettaviin opintoihin? Tällöin lt-suunnitelman tekeminen ajoittuisi joko toiselle tai kolmannelle opintovuodelle sen mukaan, miten opiskelijalla idea ja intohimo yrittämiseen on syntynyt.

Hyödynnetään monialaisuutta ja erilaisuutta. Luodaan monialainen opettaja-ohjaajatiimi, jossa on näkemystä ja kokemusta molemmilta koulutusaloilta ja yrittämisestä. Lisätään yhteistoimintaa ja verkostoitumista sekä Lohjan sisällä että ulospäin. Kehitetään yhdessä yrittäjyyden oppimista ja opetuskäytäntöjä koko oppilaitosyhteisössä, ei vain Yrityslabran puitteissa yrityslabralaisten voimin. Kytketään yrittäjiä alueelta mukaan toimintaan.

Laurean vahvuutena - myös yrittäjyyskasvatuksessa - on kehittämispohjainen Learning by Developing - toimintamalli, jossa opiskelijat ovat toiminnan keskiössä kehittämässä ja oppimassa projektien kautta. Oppimisen lähtökohtana on aidosti työelämään kuuluva, käytäntöä uudistava kehittämishanke, jonka eteenpäin vieminen edellyttää opettajien, opiskelijoiden ja työelämäosaajien yhteistyötä ja jossa parhaimmillaan tuotetaan uutta tietoa (Laurea. Pedagoginen strategia 2007, s. 5). 

Voisiko yhteistoiminnassa Lohjalla tehdä tilannekatsauksen ja itsearvioinnin, miten LbD-toimintamalli näkyy eri oppiaineissa ja käytännössä? Mahdollistaako toiminta sitä, mitä yrittäjyys edellyttää? Oppivatko opiskelijat tekemällä itse ja yhteistoiminnallisesti ryhmissä ja verkostoissa? Miten paljon opetuksessa käytetään yhteistoiminnallisuutta, luovuutta ja innovatiivisuutta kehittäviä menetelmiä? Mahdollistaako opetussuunnitelma opettajille yrittäjämäisen toiminnan? Suoritetaanko kursseja ja opintopisteitä vai opitaanko projekteissa?

Opetussuunnitelman versiota 2.0 suunniteltaessa kannattanee myös miettiä, tehdäänkö Yrityslabrasta Lohjan oma ”tiimiakatemia”. Jyväskylän Tiimiakatemiassa kehitetään parhaillaan TA Member of Learning Network -konseptia, joka lanseerataan tammikuussa 2013.

C) Yrittäjämäisen kulttuurin kehittäminen

Opetusneuvos Jussi Pihkala kuvaa opettajan työn vaativuutta ja vastuullisuutta: ”Valtakunnallisissa opetussuunnitelmissa on useita tärkeitä läpileikkaavia teemoja, yrittäjyyskasvatus vain yksi seitsemästä. Niihin opettaja tarttuu tai ei tartu oman kiinnostuksensa ja osaamisensa pohjalta.”

Onko yrittäjyyskasvatus Lohjalla teema, johon tartutaan jos opettajana muilta kiireiltään tai läpileikkaavilta teemoilta ehtii? Onko opiskelijayrittäjyys painoala vai painolasti?

Yrittäjyyskasvatus ei saa olla vain opettajasta itsestään kiinni. Tarvitaan myös johtamista opettajan arjen työtä tukemaan ja ohjaamaan. Johtaminen on valintojen ja päätösten tekemistä siitä, mitkä ovat meille arvokkaita asioita ja mihin keskitytään. Tuloksien aikaansaamiseksi ei voimavaroja voi hajauttaa liiaksi, vaan johdonmukaisesti, pitkäjänteisesti ja toiminnan eri osa-alueella yhtäaikaisesti on tuettava yhteisiä päämääriä ja tavoitteita. Johtaminen on nykypäivänä yhteistoimintaa siinä missä opettaminen tai oppiminen.

Lähitulevaisuudessa kannattaisikin keskustella koko henkilöstön voimin yhdessä, millainen käsitys meillä yksilöinä ja yhteisönä on yrittäjyydestä ja yrittäjyyskasvatuksesta? Millainen on suhteemme yrittäjyyteen? Miten yrittäjämäinen oppimisyhteisö Lohja on? Miten yhteistoiminnassa voimme luoda yrittäjämäistä kulttuuria ja tehdä siitä yhteisen harrastuksen? Mitkä ovat tavoitteemme ja roolimme yhteisönä ja yksilöinä opiskelijayrittäjyyden edistämisessä? Miten kannustamme itseämme ja toisiamme yritysten synnyttämiseen?

”Opinto-ohjaaja, samoin kuin yksittäinen opettajakaan ei voi lähteä tuloksellisesti toteuttamaan yrittäjyyskasvatusta oppilaitoksessa, jos sitä ei viedä yhteisvoimin eteenpäin ja ymmärretä sitä toimintatapana tai ajattelumallina. Oppilaitoksen koko henkilöstöllä tulee olla yhteinen tahtotila ja ymmärrys jo ihan yrittäjyyskasvatuksen käsitteistä”, pohtii Tina Laine, joka selvitti opinto-ohjaajien näkemyksiä ja suhtautumista yrittäjyyskasvatukseen. ”Yrittäjyyskasvatus on mallikkaasti kirjoitettu opetussuunnitelmiin, mutta sen toteuttamisesta tarvittaisiin tarkemmat suunnitelmat, vastuunjaot ja resurssit. Opetussuunnitelman laadintaan tulisi käyttää aikaa ja vaivaa ja tehdä se henkilöstön työvälineeksi eikä vain viralliseksi paperiksi”, Laine jatkaa.

Opiskelijayrittäjyyden edistämiseksi ja yritysten synnyttämiseksi yhteistyötä koulutusohjelmien välillä tulee lisätä sekä kannustaa opettajia yhteistoimintaan ja toiminnan yhteiseen kehittämiseen. Yhteistoiminta ja yhteistyö vähentää päällekkäistä työtä, tehostaa toimintaa, parantaa oppimista ja lisää (uskoakseni myös) työn mielekkyyttä.

Kulttuuria ei rakenneta juhla- tai strategiapuheissa. Ei ainakaan pelkästään. Kulttuuri rakentuu arjen toiminnassa ja opettajan työtä arjessa ohjaa ennen kaikkea opetussuunnitelma. Mutta toisaalta on syytä muistaa, että kulttuuria rakennetaan myös puheissa. Se, mistä puhumme ja miten puhumme joko edistää tai haittaa tekemistämme. Opettajalle puhe on työkalu ja sanatkin ovat tekoja.

Järjestetään Lohjalla omia ”yrittäjyyskulttuurinrakennus”-tempauksia kuten kansallinen epäonnistumisen päivä tyyliin: ”marraskuun moka” tai ”maaliskuun munaus” tai ”virheviikot” tai ”vuoden vikavalu”. Näin luodaan luovaa, kokeilevaa ja voimaannuttavaa kulttuuria, missä virheitä saa tehdä, heittäytyminen on hauskaa ja kokeileminen oppimisen arvoista. Tempaukset voidaan järjestää yhteistoiminnallisina oppimisprojekteina LbD-periaatteiden mukaisesti.

Ihan lopuksi kiteytän hankematkallani kirkastuneet vastaukset kysymyksiin, jotka ovat oleellisia yrittäjiä kasvatettaessa ja opiskelijayrityksiä synnytettäessä. 

1) Mikä on ratkaisevaa yrittäjäksi ryhtymisessä? Se, että syntyy kipinä ja motivaatio yrittää. Se, että uskoo itseensä ja ideaansa. Se, että haluaa toteuttaa unelmiaan. Kipinä syntyy tekemisestä ja tekemisen kautta onnistumisesta. Esikuvista ja roolimalleista. Vertaisilta. Mentoreilta. Mahdollisuuksista.

2) Mitä on yrittäjäosaaminen? Osaaminen on enemmän psykologisia ja sosiaalisia valmiuksia kuin tietoa tai tietämystä. Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintalogiikkaa, missä keskeistä on ymmärrys ja usko oman tekemisen merkityksestä ja vaikutuksesta, mahdollisuuksien näkeminen, toiminta ja tekeminen sekä verkottuminen. Yrittäjä on enemmin generalisti kuin spesialisti.

3) Miten yrittäjyyttä opitaan? Yrittäjyyttä opitaan tekemällä, ei power point -sulkeisista luokkahuoneessa istumalla. Tekemällä niitä asiota, mitä yrittäjä todellisuudessa tekee. Yhteistoiminnallisesti ihmisten kanssa verkostoissa projekteja tekemällä.

Tärkeimmät hankkeessa käyttämäni lähteet löytyvät kootusti Diigosta.